suomi » valkovenäjä | 16 [kuusitoista] | Vuodenajat ja sää

16 [шаснаццаць] Поры года і надвор’е

16 [shasnatstsats’] Pory goda і nadvor’e

Nämä ovat vuodenajat:	Вось поры года: Vos’ pory goda:
kevät, kesä	вясна, лета,; vyasna, leta,
syksy ja talvi.	восень і зіма.; vosen’ і zіma.
Kesä on kuuma.	Лета спякотнае.; Leta spyakotnae.
Kesällä paistaa aurinko.	Улетку свеціць сонца.; Uletku svetsіts’ sontsa.
Kesällä menemme mielellään kävelylle.	Улетку мы любім гуляць.; Uletku my lyubіm gulyats’.
Talvi on kylmä.	Зіма халодная.; Zіma khalodnaya.
Talvella sataa lunta tai vettä.	Узімку ідзе снег або дождж.; Uzіmku іdze sneg abo dozhdzh.
Talvella me jäämme mielellään kotiin.	Узімку нам падабаецца быць дома.; Uzіmku nam padabaetstsa byts’ doma.
On kylmä.	Холадна.; Kholadna.
Sataa.	Ідзе дождж.; Іdze dozhdzh.
On tuulista.	Дзьме вецер.; Dz’me vetser.
On lämmintä.	Цёпла.; Tsepla.
On aurinkoista.	Сонечна.; Sonechna.
On kirkasta.	Бязвоблачна.; Byazvoblachna.
Millainen sää on tänään?	Якое сёння надвор’е?; Yakoe sennya nadvor’e?
Tänään on kylmä.	Сёння холадна.; Sennya kholadna.
Tänään on lämmin.	Сёння цёпла.; Sennya tsepla.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!