suomi » valkovenäjä | 14 [neljätoista] | Värejä

14 [чатырнаццаць] Фарбы

14 [chatyrnatstsats’] Farby

Lumi on valkoinen.	Снег белы.; Sneg bely.
Aurinko on keltainen.	Сонца жоўтае.; Sontsa zhoutae.
Appelsiini on oranssi.	Апельсін аранжавы.; Apel’sіn aranzhavy.
Kirsikka on punainen.	Вішня чырвоная.; Vіshnya chyrvonaya.
Taivas on sininen.	Неба сіняе.; Neba sіnyaye.
Ruoho on vihreää.	Трава зялёная.; Trava zyalenaya.
Multa on ruskeaa.	Зямля карычневая.; Zyamlya karychnevaya.
Pilvi on harmaa.	Хмара шэрая.; Khmara sheraya.
Renkaat ovat mustia.	Шыны чорныя.; Shyny chornyya.
Minkä värinen lumi on? Valkoinen.	Якога колеру снег? Белага.; Yakoga koleru sneg? Belaga.
Minkä värinen aurinko on? Keltainen.	Якога колеру сонца? Жоўтага.; Yakoga koleru sontsa? Zhoutaga.
Minkä värinen appelsiini on? Oranssi.	Якога колеру апельсін? Аранжавага.; Yakoga koleru apel’sіn? Aranzhavaga.
Minkä värinen kirsikka on? Punainen.	Якога колеру вішня? Чырвонага.; Yakoga koleru vіshnya? Chyrvonaga.
Minkä värinen taivas on? Sininen.	Якога колеру неба? Сіняга.; Yakoga koleru neba? Sіnyaga.
Minkä väristä ruoho on? Vihreää.	Якога колеру трава? Зялёнага.; Yakoga koleru trava? Zyalenaga.
Minkä väristä multa on? Ruskeaa.	Якога колеру зямля? Карычневага.; Yakoga koleru zyamlya? Karychnevaga.
Minkä värinen pilvi on? Harmaa.	Якога колеру хмара? Шэрага.; Yakoga koleru khmara? Sheraga.
Minkä väriset renkaat ovat? Mustat.	Якога колеру шыны? Чорнага.; Yakoga koleru shyny? Chornaga.

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!