Kielten opiskelu netissä
previous page  up Sisällysluettelo  next page  | Free download MP3:  ALL  61-70  | Free Android app | Free iPhone app

Home  >   50languages.com   >   suomi   >   marathi   >   Sisällysluettelo


70 [seitsemänkymmentä]

haluta jotakin 1

 


७० [सत्तर]

काही आवडणे

 

 
Haluatteko polttaa?
आपल्याला धूम्रपान करायला आवडेल का?
āpalyālā dhūmrapāna karāyalā āvaḍēla kā?
Haluatteko tanssia?
आपल्याला नाचायला आवडेल का?
Āpalyālā nācāyalā āvaḍēla kā?
Haluatteko mennä kävelylle?
आपल्याला फिरायला जायला आवडेल का?
Āpalyālā phirāyalā jāyalā āvaḍēla kā?
 
 
 
 
Haluan polttaa.
मला धूम्रपान करायला आवडेल.
Malā dhūmrapāna karāyalā āvaḍēla.
Haluatko tupakan?
तुला सिगारेट आवडेल का?
Tulā sigārēṭa āvaḍēla kā?
Hän (m.) haluaa tulta.
त्याला पेटविण्यासाठी पाहिजे.
Tyālā pēṭaviṇyāsāṭhī pāhijē.
 
 
 
 
Haluaisin juoda jotakin.
मला काहीतरी पेय हवे आहे.
Malā kāhītarī pēya havē āhē.
Haluaisin syödä jotakin.
मला काहीतरी खायला हवे आहे.
Malā kāhītarī khāyalā havē āhē.
Haluaisin levätä hieman.
मला थोडा आराम करायचा आहे.
Malā thōḍā ārāma karāyacā āhē.
 
 
 
 
Haluaisin kysyä teiltä jotakin.
मला आपल्याला काही विचारायचे आहे.
Malā āpalyālā kāhī vicārāyacē āhē.
Haluaisin pyytää teiltä jotakin.
मला आपल्याला एका गोष्टीबद्दल विनंती करायची आहे.
Malā āpalyālā ēkā gōṣṭībaddala vinantī karāyacī āhē.
Haluaisin kutsua teidät johonkin.
मला आपल्याला आमंत्रित करायचे आहे.
Malā āpalyālā āmantrita karāyacē āhē.
 
 
 
 
Mitä haluatte?
आपल्याला काय घ्यायला आवडेल?
Āpalyālā kāya ghyāyalā āvaḍēla?
Haluatteko kahvia?
आपल्याला कॉफी चालेल का?
Āpalyālā kŏphī cālēla kā?
Vai haluatteko mielummin teetä?
की आपण चहा पसंत कराल?
Kī āpaṇa cahā pasanta karāla?
 
 
 
 
Me haluaisimme mennä kotiin.
आम्हांला घरी जायचे आहे.
Āmhānlā gharī jāyacē āhē.
Haluatteko taksin?
तुम्हांला टॅक्सी पाहिजे का?
Tumhānlā ṭĕksī pāhijē kā?
He haluavat soittaa.
त्यांना फोन करायचा आहे.
Tyānnā phōna karāyacā āhē.
 
 
 
 
 

previous page  up Sisällysluettelo  next page  | Free download MP3:  ALL  61-70  | Free Android app | Free iPhone app

Kaksi kieltä = kaksi puhekeskusta!

Aivojen kannalta ei ole väliä, milloin opimme kielen. Näin on siksi, koska aivoilla on erilliset tallennuspaikat eri kielille. Kaikkia oppimiamme kieliä ei ole tallennettu yhteen paikkaan. Aikuisena oppimillemme kielille on oma tallennuspaikka. Se tarkoittaa, että aivot käsittelevät uusia sääntöjä eri paikassa. Niitä ei tallenneta äidinkielen kanssa. Kaksikielisiksi kasvaneet ihmiset käyttävät puolestaan vain yhtä aivojen aluetta. Useat tutkimukset ovat tulleet tähän tulokseen. Neurotutkijat tutkivat useita koehenkilöitä. Nämä puhuivat sujuvasti kahta kieltä. Osa koeryhmästä oli kuitenkin kasvanut kaksikielisenä. Toinen osa oli taas oppinut toisen kielen myöhemmin elämässään. Tutkijat kykenivät mittaamaan aivotoimintaa kielikokeiden aikana. Tällä tavoin he saattoivat nähdä, mitä aivojen alueet toimivat kokeiden aikana. Ja he näkivät, että ”myöhään” oppineilla oli kaksi puhekeskusta! Tutkijat olivat jo pitkään epäilleet, että näin olisi. Aivovamman saaneilla ihmisillä oli toisenlaisia merkkejä. Aivojen vammat voivat siis myös johtaa puheongelmiin. Niistä kärsivät eivät kykene lausumaan tai ymmärtämään sanoja yhtä hyvin. Mutta kaksikieliset onnettomuuden uhrit osoittivat epätavallisia merkkejä. Heidän puhevaikeutensa eivät aina vaikuta molempiin kieliin. Jos vain yksi aivojen alue saa vamman, toinen voi silti toimia. Silloin potilaat puhuvat yhtä kieltä paremmin kuin toista. Nuo kaksi kieltä opitaan myös uudelleen eri nopeudella. Tämä todistaa, että molempia kieliä ei ole tallennettu samaan paikkaan. Koska niitä ei opittu samaan aikaan, ne muodostivat kaksi tallennuspaikkaa. Vielä ei tunneta, miten aivomme hallitsevat useita kieliä. Mutta uudet löydöt voivat johtaa uusiin oppimismenetelmiin.

 

Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only!
LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here.
© Copyright 2007 - 2016 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved.
Contact
book2 suomi - marathi aloittelijoille