Kielten opiskelu netissä
previous page  up Sisällysluettelo  next page  | Free download MP3:  ALL  91-100  | Free Android app | Free iPhone app

Home  >   50languages.com   >   suomi   >   kreikka   >   Sisällysluettelo


93 [yhdeksänkymmentäkolme]

Liitepartikkelit -ko / -kö

 


93 [ενενήντα τρία]

Δευτερεύουσες προτάσεις με αν

 

 
En tiedä, rakastaako hän minua.
Δεν ξέρω αν με αγαπάει.
Den xéro an me agapáei.
En tiedä, tuleeko hän takaisin.
Δεν ξέρω αν θα γυρίσει.
Den xéro an tha gyrísei.
En tiedä, soittaako hän minulle.
Δεν ξέρω αν θα μου τηλεφωνήσει.
Den xéro an tha mou tilefonísei.
 
 
 
 
Rakastaakohan hän minua?
Άραγε με αγαπάει;
Árage me agapáei?
Tuleekohan hän takasin?
Άραγε θα γυρίσει;
Árage tha gyrísei?
Soittaakohan hän minulle?
Άραγε θα με πάρει τηλέφωνο;
Árage tha me párei tiléfono?
 
 
 
 
Kysyn itseltäni, ajatteleeko hän minua.
Αναρωτιέμαι αν με σκέφτεται.
Anarotiémai an me skéftetai.
Kysyn itseltäni, onko hänellä joku toinen.
Αναρωτιέμαι αν έχει άλλη.
Anarotiémai an échei álli.
Kysyn itseltäni, valehteleeko hän.
Αναρωτιέμαι αν λέει ψέματα.
Anarotiémai an léei psémata.
 
 
 
 
Ajatteleekohan hän minua?
Άραγε με σκέφτεται;
Árage me skéftetai?
Onkohan hänellä joku toinen?
Άραγε έχει άλλη;
Árage échei álli?
Puhuukohan hän totta?
Άραγε λέει την αλήθεια;
Árage léei tin alítheia?
 
 
 
 
Minä epäilen, pitääkö hän minusta.
Αμφιβάλλω αν του αρέσω πραγματικά.
Amfivállo an tou aréso pragmatiká.
Minä epäilen, kirjoittaako hän minulle.
Αμφιβάλλω αν θα μου γράψει.
Amfivállo an tha mou grápsei.
Minä epäilen, meneekö hän kanssani naimisiin.
Αμφιβάλλω αν θα με παντρευτεί.
Amfivállo an tha me pantrefteí.
 
 
 
 
Pitääköhän hän minusta todella?
Άραγε του αρέσω στα αλήθεια;
Árage tou aréso sta alítheia?
Kirjoittaakohan hän minulle?
Άραγε θα μου γράψει;
Árage tha mou grápsei?
Meneeköhän hän kanssani naimisiin?
Άραγε θα με παντρευτεί;
Árage tha me pantrefteí?
 
 
 
 
 

previous page  up Sisällysluettelo  next page  | Free download MP3:  ALL  91-100  | Free Android app | Free iPhone app

Miten aivot oppivat kielioppia?

Alamme oppia äidinkieltämme vauvana. Se tapahtuu automaattisesti. Emme ole tietoisia siitä. Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä. Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää. Joka päivä ne kuulevat uusia asioita. Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä. Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen. Niiden on toimittava taloudellisesti. Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen. Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein. Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy. Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön. Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei. He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on. Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä. Aikuiset oppivat kieliä eri lailla. He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet. Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille. Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta. Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä. Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä. Ne on tallennettu aivojen eri alueille. Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä. Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt. Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä. Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin. Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…

 

Downloads are FREE for private use, public schools and for non-commercial purposes only!
LICENCE AGREEMENT. Please report any mistakes or incorrect translations here.
© Copyright 2007 - 2015 Goethe Verlag Starnberg and licensors. All rights reserved.
Contact
book2 suomi - kreikka aloittelijoille